tiistai 29. joulukuuta 2009

Katulamppuja ja 'normaalikynttilöitä'

 
Vuoden pimeimpinä aikoina ja erityisesti näin joulun ja vuodenvaihteen aikaan poltetaan mielellään kynttilöitä. On kruunukynttilöitä, antiikkikynttilöitä, soihtuja, ulkotulia, tuikkuja, hautakynttilöitä ja lukuisa määrä erilaisia koristekynttilöitä, joiden valo on olennainen osa jouluista tunnelmaa. Vaan mikä onkaan normaalikynttilä?

Normaalikynttilä on aikaisemmin käytössä ollut valonlähteen voimakkuutta kuvannut yksikkö. Sen perustana on vuonna 1885 kansainväliseksi mittayksiköksi otettu niin sanottu Viollen yksikkö, joka määritellään yhden neliösenttimetrin suuruisen sulan platinapinnan valonvoimakkuudeksi pinnan normaalin suunnassa platinan jähmettymishetkellä. Normaalikynttilä on 1/20 Viollen yksikköä. Nykyisin käytössä olevalla SI-järjestelmän mukaisella valovoiman mittayksiköllä tarkasteltuna normaalikynttilä on noin 0,9 kandelaa.

Edellä kuvattu määrittely ei anna kaltaiselleni maallikolle riittävää pohjaa arvioida edes suunnilleen sitä, kuinka valaisevia olivat lokakuussa 1898 syttyneet Joensuun kaupungin ensimmäiset sähkökatuvalot. Sähköinen katuvalaistus muodostui tuolloin 23 kaarilampusta, joista  kukin oli valovoimaltaan 800 normaalikynttilää, sekä 21 hehkulampusta, joista kukin oli 32 normaalikynttiläinen. Arviointia ja mielikuvitusta helpottanee jonkin verran tieto siitä, että yksi kandela vastaa suunnilleen yhden tavallisen steariinikynttilän kirkkautta. Näin ollen - mikäli olen oikein ymmärtänyt -  800 normaalikynttilän kaarilamppu vastaisi valovoimaltaan noin 720 kynttilää ja 32 normaalikynttilän hehkulamppu noin 29 kynttilää.

720 kynttilää on paljon,  mutta välttämättä niistä ei riittäisi erityisen kirkasta valoa laajalle alueelle - varsinkin jos ne nostettaisiin noin kymmenen metrin korkeuteen, kuten tehtiin joensuulaisten kaarilampuille. Matalien puurakennusten kaupungissa kaarilamput ovat silti varmasti näkyneet kattojen yli paremmin kuin nykyiset katulamput kerrostalojen puristuksessa. Joka tapauksessa joensuulainen sanomalehti Karjalatar kiitteli katulamppujen valon tasaisuutta.

Entäpä sitten sisävalaistus? Yksityisille kuluttajille kaupungin sähkölaitos toimitti virtaa valovoimaltaan 16 normaalikynttiläisiin hehkulamppuihin. Tällaisen lampun valo tuskin sokaisi, mutta kaikesta päätellen niitä pidettiin riittävinä. Tämän puolesta puhuu jo sekin, että lamppujen kysyntä ylitti tarjonnan, jota puolestaan rajoitti sähkölaitoksen koneiston teho. Alun perin sähkölaitos oli mitoitettu kaarilamppujen lisäksi korkeintaan 400 hehkulampulle. Vuoden kuluttua aloittamisesta hehkulamppuja oli käytössä jo 600 kappaletta, eikä määrää enää uskallettu tästä kasvattaa kuin 100 lampulla. Epäsuhta suuren kysynnän ja niukan tarjonnan välillä johti vuosikausia kestäneeseen kierteeseen, missä sähköntuotannon lisäykset ja sähköpula vuorottelivat.

Niin kauan kuin sähköä käytettiin pääasiassa valaistukseen, sähkönsaantia säännösteltiin luonnonvalon määrää seuraten. Kesän kirkkaimpina kuukausina ja päivisin, jolloin auringolla oli mahdollisuus esitellä omaa tehoaan, sähkölaitos oli hiljaa. Alkuvuosina sähköä sai aamuisin klo 5:stä auringonnousuun saakka ja vastaavasti iltaisin auringonlaskusta klo 1:een saakka yöllä. Aikarajauksista voitiin kuitenkin tinkiä tulipalojen sattuessa, jolloin sähkövaloa oli tarjolla sammutustöiden päättymiseen tai vaihtoehtoisesti auringonnousuun saakka. Viimeksi mainittua päätöstä oli edeltänyt kaupungissa sattunut tulipalo, jonka sammutustöiden aikana sähkövalot oli niiden ilmeisestä hyödyllisyydestä huolimatta sammutettu aikataulun mukaisesti.


Sanomalehti Karjalatar kertoi kaupunkilaisten tyytymättömyydestä siihen, että katuvalaistus lopetettiin keväällä 1899 jo pääsiäisen aikaan.

- Karjalatar 8.4.1899 / Kansalliskirjasto / Historiallinen sanomalehtikirjasto.















* * *

Tärkeimmät lähteet:
- Joensuun kaupungin rahatoimikamarin pöytäkirjat. Joensuun kaupunginarkisto.
- Kauppinen, Pekka: Aurinkoa auttamassa. Sata vuotta joensuulaista energialaitostoimintaa 1898-1998. Hämeenlinna 1998.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti